Olen monesti kuullut kavereita hehkuttamassa Bitcoinin whitepaperia ja miettinyt vain, että mikä ihmeen höpinää tämä on – englantia täynnä termejä, jotka saavat pään pyörimään. No, viime kuussa päätin vihdoin ryhtyä toimeen ja luin sen läpi, vaikka hampaat irvessä. Ja arvatkaas mitä? Se ei ole mikään tylsä akateeminen paperi, vaan Satoshi Nakamoton lähettämä "muuttokäsky" koko maailmanlaajuiselle pankkijärjestelmälle: pankit, Alipayt ja vastaavat välikädet, valmistaudutteko lomautuksiin?

Whitepaperin ydin tiivistyy kolmesta arkipäiväisestä pulmasta, jotka askarruttavat meitä taviksia.

1. Miten verkossa voi siirtää rahaa ilman pankkia, eikä kukaan pääse huijaamaan?

Reaalimaailmassa, kun heität kaverille satasen, pankki merkitsee sen talteen ja veloittaa tililtäsi.

Verkossa rahat ovat vain nollia ja ykkösiä, jotka voi kopioida helposti. Miten todistaa, etten käytä samaa rahaa kahdesti?

Satoshin ratkaisu on nerokkaan yksinkertainen: vedetään koko maailma yhteen jättimäiseen taulukkoon, jossa näkyy avoimesti, kenelle kuka siirsi mitäkin ja paljonko jäljellä. Kaikki valvovat toisiaan.

Tämä taulukko on lohkketi. Jos yrität muokata yhtä merkintää hiljalleen, joudut päivittämään saman tien tuhansia koneita ympäri maailmaa – Suomestakin löytyy varmaan muutama.

Onnea yritykseen; se on vaikeampaa kuin Suomen Pankin hommia.

2. Kuka ylläpitää tätä taulukkoa? Eihän kukaan tee sitä ilmaiseksi?

Satoshi keksi nerokkaan tempun: annetaan kaikkien kilpailla siitä.

Hän loi super vaikean matemaattisen pulman (SHA256-hash), ja se, joka ratkaisee sen ensin, saa oikeuden merkitä seuraavan sivun taulukkoon – ja bonuksena tuoreita bitcoineja palkkioksi.

Tätä kutsutaan kaivokseksi.

Ja jos haluat väärentää vanhoja merkintöjä, sinun täytyy ratkaista pulma uudelleen alusta asti sieltä kohtaa eteenpäin, ja vielä nopeammin kuin kaikki rehelliset kaivajat yhteensä.

Laskentateho ei riitä? Sitten vain rehellisesti eteenpäin.

16 vuoden jälkeen kukaan ei ole onnistunut; siinä piilee sen voima, varsinkin kun Suomessa arvostetaan luotettavuutta.

3. Entä mobiilikäyttäjät? Eihän kukaan lataa satoja gigatavuja taulukkoa puhelimeen?

Satoshi ennakoi tämänkin ja loi kaksi "kevennettyä" versiota:

  • Kevyet solmut (SPV): Riittää tallentaa vain kunkin sivun "otsikko", ja jos haluat tarkistaa transaktion, pyydät todisteen muilta – homma hoituu sekunneissa;
  • Merkle-puu: Tuhansia transaktioita yhdessä sivussa tiivistetään 32 tavun "juureen", joka säästää tilaa ja estää väärennökset.

Jo vuonna 2008 hän mietti mobiililompakoiden tallennusta – Suomessa, jossa kaikki hoitavat pankkiasioita puhelimella, tämä tuntuu suorastaan profetialta.

Suurin oivallukseni luettuani:

Bitcoinin whitepaperin taika ei piile teknisissä nyansseissa, vaan siinä, miten se korvaa "luottamuksen" – ihmiskunnan kalleimman valuutan – puhtaalla matematiikalla.

Aiemmin siirto vaati anelua pankilta tai maksupalvelulta, nyt riittää usko siihen, että matemaattinen pulma pysyy ratkaisemattomana ikuisesti.

Viime vuosikymmeninä 99 % muista kryptoprojekteista paisuttelee whitepapereitaan sadoille sivuille kaavioineen ja lupauksineen, mutta unohtaa perusasiat kuten "kuka estää minut karkaamasta".

Satoshi hoiti asian yhdeksällä sivulla: kaatoi globaalin maksuvälittäjäbisneksen ja avasi koodin kaikille. Yksi sana riittää: legendaarista.

Älä anna "whitepaperin vaikeuden" pelottaa. Ota vaikka suomenkielinen tiivistelmä (tai kurkkaa alla oleva miellekarttani), ja puoli tuntia myöhemmin olet perillä. Sitten näet läpi ne projektit, jotka huutavat "ylittää Bitcoinin" – kuka puhuu tyhjää, kuka tekee oikeaa työtä.